tiistai 31. toukokuuta 2016

Ohjelmointi perusopetuksessa

Uusissa, syksyllä 2016 voimaan tulevissa, perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa ohjelmointi saapuu myös perusopetukseen. Moni opettaja on jo nähnyt jopa painajaisia aiheesta tai todennut, ettei ohjelmointi kuulu hänen oppiaineeseensa. Opetussuunnitelman perusteissa ohjelmointi on kuitenkin osa laaja-alaista osaamista ja sitä tulisi opettaa osan kaikkia oppiaineita, ei pelkästään matematiikassa ja käsitöissä.

Olemme talven ja kevään aikana ottaneet aihetta haltuun koulutusteknologian opiskelijoiden kanssa ja laatineet eri opettajaryhmille koulutuspaketteja ohjelmoinnin osalta. Olemme järjestäneet ohjelmoinnista niin koulujen perheiltoja, seminaarien työpajoja, luokanopettajien ja aineenopettajien täydennyskoulutuksia kuin laatineen erilaisia koulutuspaketteja erilaisille kohderyhmille.

Koodaustunti sopii erityisesti alakoulun ylemmille luokille grafisen ohejlmoinnin opetukseen.
Osa toteutuksista on tilauskoulutusta, joita voi tilata koulutuspalvelu Urasillan kautta, mutta olemme laatineet myös avoimen Peda.net -sivuston, jossa aiheeseen pääsee tutustumaan omatoimisesti. Sivusto löytyy osoitteesta: https://peda.net/jyu/it/koulutusteknologia/op.

Työskentely ohjelmointiteeman ympärillä jatkuu taas syksyllä, joten kannattaa olla kuulolla ja tilata koulutusta omalle koululle.

Ohjelmointi voi harjoitella mm. Robogem-lautapelin avulla.

sunnuntai 29. toukokuuta 2016

Tekijänoikeudet opetustyössä

Pohdimme tällä viikolla opettajien täydennyskoulutuksessa tekijänoikeuksia ja lainsäädännön vaikutusta opettajan työhön. Keskiössä olivat erityisesti digitalisaation mukanaan tuomat haasteet.

Tekijänoikeuslain 1 §:n mukaan sillä, joka on luonut kirjallisen tai taiteellisen teoksen, on tekijänoikeus teokseen. Lähtökohta siis on, että tekijänoikeus on aina tekijällä, ellei muuta erikseen sovita. Kirjallisina teoksina suojataan sekä kaunokirjallisia että selittäviä kirjallisia esityksiä.

Kirjallisen tai taiteellisen tuotteen on tekijänoikeussuojaa saadakseen ylitettävä ns. teoskynnys, eli sen on oltava itsenäinen ja omaperäinen tekijänsä henkisen luomistyön tulos. Itsenäisyys- ja omaperäisyysvaatimuksen katsotaan yleensä täyttyvän, jos voidaan olettaa, ettei kukaan muu työhön ryhtyessään olisi tehnyt samanlaista teosta. Tekijänoikeussuojan edellytyksenä ei ole muita erityisiä vaatimuksia. Opettajan työn kannalta tämä useimmiten tarkoittaa sitä, ettei opetusmateriaalit, luentokalvot tmv. opetusmateriaalit yleensä ylitä teoskynnystä, sillä voidaan olettaa, että opetusta toteutetaan useinmiten samalla tavoin opettajasta riippumatta.

Tekijänoikeus suojaa teosta sekä kokonaisuutena että sellaista teoksen osaa, jota muusta teoksesta irrallaan tarkasteltuna voidaan pitää tekijänsä luovan työn omaperäisenä tuloksena. Kirjallisten teosten kohdalla teoskynnys on melko alhainen. Kirjallisia teoksia ovat esimerkiksi romaanit, muistiot, raportit ja lehtiartikkelit.

Ratkaisu siitä, yltääkö jokin kirjallinen tai taiteellinen tuote teostasoon, tehdään tapauskohtaisella harkinnalla. Tekijänoikeussuojaa ei anneta sellaiselle tuotteelle, joka on syntynyt täysin mekaanisen työskentelyn tuloksena tai kopioimalla jo olemassa olevia tuotteita. Kiistanalaisissa tapauksissa kannattaa pyytää laintulkintaa tekijänoikeusneuvostolta, joka pyynnöstä määrittää onko tilanteessa kyse tekijänoikeudellisesta ristiriidasta tai tekijänoikeusloukkauksesta.

Tekijänoikeus ei suojaa teoksen aihetta, aiheen käsittelyä ohjaavaa metodia, teemaa, ideaa, periaatetta tai teokseen sisältyviä yksittäisiä tietoja. Myös kirjallisessa teoksessa esitettyjen väittämien ja tietojen asiasisältö jää tekijänoikeussuojan ulkopuolelle. Näin ollen, mm. opettajien tai oppikirjojen yksittäisest tehtävät eivät saa tekijänoikeudellista suojaa. Sen sijaan oppikirja saa tyypillisesti tekijänoikeussuojan tai erityisen laaja tehtäväkokoelma voi saada tekijänoikeussuojan kokoelmana tai luettelona. Täsät huuolimatta yksittäisiä tehtäviä voi huoletta kopioida myös alan oppikirjoista.

Tekijänoikeuslain 2 §:n mukaan tekijänoikeus tuottaa tietyin  rajoituksin yksinomaisen oikeuden määrätä teoksesta valmistamalla siitä kappaleita ja saattamalla se yleisön saataviin, muuttamattomana tai muutettuna, käännöksenä tai muunnelmana, toisessa kirjallisuus- tai taidelajissa taikka toista tekotapaa käyttäen. Tekijänoikeuslain 2 §:n 3 momentin mukaan teos saatetaan yleisön saataviin, kun se esitetään julkisesti tai kun sen kappale tarjotaan myytäväksi, vuokrattavaksi tai lainattavaksi taikka sitä muutoin levitetään yleisön keskuuteen tai näytetään julkisesti. Kiellettyä on siten tekijänoikeudella suojatun teoksen tai sen teostasoon yltävän osan kopioiminen muuttamattomana tai muutettuna oman työn osaksi ja tällaisen suojatun teoksen tai sen osan levittäminen yleisön keskuuteen. Tämä koskee myös teosten ja niiden osien skannaamista sekä valokopiointia. Toki tästä on opetukseen myönnetty poikkeussäännöksiä, kuten Kopioston digilupia. Toki tietyissä tapauksissa teoksen osan käyttäminen ilman tekijän lupaa voi kuitenkin olla sallittua tekijänoikeuslain 2 luvun rajoitussäännösten, esimerkiksi 22 §:n sitaattioikeutta koskevan säännöksen, nojalla.

Tekijän moraalisista oikeuksista säädetään tekijänoikeuslain 3 §:ssä. Sen mukaan tekijän nimi on ilmoitettava hyvän tavan mukaisesti, kun teoksesta valmistetaan kappaleita tai teos kokonaan tai osittain saatetaan yleisön saataviin (ns. isyysoikeus). Lisäksi säännöksessä kielletään teoksen muuttaminen tekijän kirjallista tai taiteellista arvoa loukkaavalla tavalla tai teoksen saattaminen yleisön saataviin sanotuin tavoin loukkaavassa muodossa tai yhteydessä (ns. respektioikeus).

Tekijänoikeus syntyy aina teoksen tekijälle eli fyysiselle henkilölle. Tekijänoikeus on tekijänoikeuslain 43 §:n mukaan voimassa, kunnes tekijän kuolinvuodesta on kulunut 70 vuotta.

Vaikka joku tuotos ei ylittäisikään teoskynnystä, voi siinä silti olla tekijänoikeuden alaista sisältöä, kuten valokuvia. Valokuvien osalta täytyy olla erityisen tarkkana, sillä valokuvaaja nauttii poikkeuksellisen vahvaa suojaa, valokuvaajan suojaa. Valokuvan ottajalla on aina yksinomainen oikeus määrittää valokuvan käytöstä riippumatta siitä, ylittääkö valokuva teoskynnyksen. Valokuvaajan suoja on voimassa kaikilla valokuvilla 50 vuotta kuvan ottamisesta, jollei valokuvaaja ole muuta määrittänyt esimeksiksi lisensoinnilla.

Pohdittaessa kuvien käyttöä laajemmin, kannattaa tutustua ainakin seuraaviin tekijäoikeusneuvostonlausuntoihin:
Muiden aineistojen osalta kannattaa katsastaa seuraavat lausunnot:
Oppimateriaaleja erityisesti verkkoon laadittaessa tulee aina muistaa tarkistaa käytetyn materiaalin, kuten kuvien tekijänoikeudet. Muiden laatimien materiaalien ja kuvien linkittäminen omaan materiaalin on sallittua, jos asiayhteydestä selkeästi käy olmi, että kyse on jonkun muun tuottamasta materiaalista. Lisäksi tulee muistaa, ettei linkitykselläkään pidä saattaa toisen materiaalia julkisesti saataville, jos ei se sitä ole jo ennestään.

perjantai 27. toukokuuta 2016

Peda-forum 2016

Jyväskylässä järjestetään 17.-18.8.2016 jokavuotiset Peda-forum -päivät, joille kokoontuu suuri joukko korkeakoulujen opettajia ja tutkijoita keskustelemaan viimeisistä pedagogisista innovaatioistaan ja alan tutkimuksesta. Luvassa on kaksi päivää lievää tykitystä mielenkiintoisten teemojen parissa. Mukana on niin opettajien ja tutkijoiden omien abstraktien esittelyä, kuin puuhakkaita työpajoja ns. nytkit savessa.  

Olen saanut olla mukana päivien järjestelyissä ideoimassa toteutusta, valitsemassa teemaryhmien ja työpajojen aiheita sekä järjestämssä oheistoimintana yliopisto-opiskelijoiden kesäkurssia kasvatustieteellistä ilmiöistä ja osaamisen syventämisestä. Opiskelijat pääsevät kesäkurssilla tutustumaan Peda-forum -päivien sisältön ensimmäisten joukossa ja ruotimaan esityksiä jo näin etukäteen. He kirjoittavat pohdintoja teemaryhmien abstrakteista sekä työpajojen teemoista kesän aikana, joten jokainen pääsee virittäytymään päivien tunnelmaan jo hyvissä ajoin. Käykääpäs siis lukemassa mielenkiintoisia kirjoituksia osoitteessa http://pedaforum2016.blogspot.fi/.

Nähdään Peda-forum -päivillä! Vielä on muutama päivä ilmoittautumisaikaa jäljellä ...

tiistai 3. helmikuuta 2015

Yhteistoiminnallista TVT:n opetuskäyttöä oppimassa

Koulututsteknologian hyödyntäminen opetuksessa on hieman haasteellinen asia opettaa eteenkin korkeakoulussa, jossa on sekä opettajat että opiskelijat tottuneet luennoivaan opetustapaan. Tavoitteena oli jo viime syksynä kokeilla jotain uutta, mutta viidennen (+n) vuoden opiskelijoita oli vähän haasteellista saada muutamaan opiskelutottumuksiaan. Näin ollen ajattelin nyt kevään aikana tuoreempien opiskelijoiden kanssa kokeilla ideaa uudelleen.

Lähtötilanne oli siis se, että opetussuunnitelman mukainen opintojakso alkoi tammikuun alussa. Vaihtoehtoina olisi ollut perinteinen opettajan suunnittelema ja vetämä opintojakso tai jotain muuta. Itse päädyin tekemään jotain muuta. Tavoitteena on keskustella opintojaksolla mahdollisimman paljon, aktivoida opiskelijoita itse etsimään käsiteltävään teemaan liittyvää tietoa, soveltaa erilaisia yhteistoiminnalisia rakenteita sekä tietoteknisiä sovelluksia sekä antaa päätösvaltaa kurssin asioista myös opiskelijoille.

Ensimmäiset kaksi tapaamiskertaa käytettiin lähtötilanteesta keskustelemiseen: millaista on hyvä opetus, millainen on hyvä opettaja ja mitkä asiat tällä hetkellä puhututtavat koulumaailmaa. Näiden keskustelujen koontina saatiin opintojakolle sisältöteemat. Sisältöteemojen valinnassa hyödynnettiin AnswerGarden -sovellusta, joka muodostaa opiskelijoiden kirjaamista teemoista/sanoista (max 20 merkkiä) sanapilven. Mitä useampi vastaaja on saman teeman kirjoittanut, sitä isommalla se sanapilveen tulee.

AnswerGardenista saatu sanapilvi teemoista

Opettajan ominaisuudessa sain käyttää veto-oikeutta ja karsia teemoista ne, joita käsitellään muilla opintojaksoilla, kuten samanaikaisopetus ja sosiaalinen media. Lisäksi joitakin teemoja yhdistettiin, kuten mobiilioppiminen ja BYOD. Lisäksi ulkomaiden esimerkit ja välineet otettiin koko opintojakson kantavaksi teemaksi, joten niitä käydään läpi jokaisen teeman yhteydessä. Lisäksi sain lisätä teemoihin yhden oman teemaan, jonka katsoin listalta puuttuvan ja se on (yllättäen) tulevaisuuden taidot ja niitä edistävät opetusmenetelmät.

Kevään teemat ovat kootusti seuraavat:
  1. OPS 2014
  2. Tietotekniikan oppiaineen arvopohja
  3. Tulevaisuuden taidot ja niitä edistävät opetusmenetelmät
  4. Sähköiset yo-kirjoitukset
  5. Tekijänoikeudet
  6. Ohjelmoinnin opetus perusopetuksessa
  7. Mobiilioppiminen ja BYOD
  8. Pelit, pelinomaisuus ja pelillisyys
  9. Erilaiset oppijat ja eriyttäminen
  10. Vaihtoehtoiset opetusmenetelmät, esim. flipped classroom
  11. Avoimet oppimateriaalit
  12. Arviointi
  13. Tulevaisuuden visio
 Alku näyttää lupaavalle ja mielekkäälle ainakin näin opettajan näkökulmasta. Kerron myöhemmin lisää ;-)